Jotain ihan muuta..

..kun katutaidetta, vaihteeksi. Epamaaraisia kuulumisia osa 2. Eli nykyaan asun eraassa Melbournen lahiossa 10-15min junamatkan paassa keskustasta. Ratikalla paasee myos, mutta se on sitten 20-25 minuuttia ja junat on paremmin ilmastoituja. Ero on aika merkittava, kun lampomittari valilla (kuten esim. eilen) hatyyttelee 36 astetta. Lahiosta itsestaankin loytyy kiva shoppailu- & kahvilakatu, jonka iloista voin nauttia kun olen vihdoin saanut toita ensin. Ruokakauppakin on katevan lahella ja lisaksi kaytannossa takapihalla on puisto.

Asun mukavan nuoren intialaisen pariskunnan ja heidan 13kk ikaisen poikansa kanssa. Minulla on siis asunnossa oma huone. Melko pieni se on, mutta siella on kaikki tarvittava internetia + tietokonetta lukuunottamatta. Ehka nekin viela jonain paivana. Niin joo ja ihan kotini vieressa on sisustavarakauppa ja olen pari kertaa loytanyt itseni tuijottelemasta nayteikkunaa miettien "tuo olisi kiva uudessa kodissani". Hups. Minunhan siis piti matkustella ympari maata, eika asettua asumaan ensimaiseen kohteeseen. Ihastuin kuitenkin Melbourneen ja kavinhan sentaan Sydneyssa. Lisaksi, en naa sita valttamatta huonoksi asiaksi, etta suunnitelmat joskus muuttuvat. Pitaa tehda, niin kuin parhaaksi nakee ja juuri nyt naan parhaaksi asettua toviksi tanne.

Tahdon toki silti matkustella, mutta ehdin myohemminkin ja todella aion hankkia farmityon avulla pidennysta viisumilleni. Ainakin nyt tuntuu silta. Nykyisellaanhan minulla on viisumia viela melkein 11 kuukautta jaljella, joten onneksi paatoksen aika ei ole ihan viela.

Ennen muuttoani asuin viikon verran aussiystavani ja hanen perheensa kanssa. Taytyy sanoa, etta kissanpentua myoten aivan ihana perhe. Kiitokset heille viela tatakin kautta, etta sain vierailla heidan luonaan. Pyysivat uudellekin visiitille ja varmasti menen. Niin lyhyessa ajassa ehdin kokea melkeinpa kuuluvani perheeseen. Se ei tietenkaan korvaa suomalaista perhettani, mutta tuntuu kuin nyt minulle olisi myos toinen perhe.

Valilla on toki ollut vahemman aurinkoisia paivia -niin saatilalta (varsinkin kun kyseessa on Melbourne) kuin mielentilaltakin. Kaikesta on kuitenkin selvitty voittajana ja pienet pettymykset ja huonot paivathan vain kuuluvat elamaan ja saavat hyvat hetket tuntumaan entista paremmilta. Taman postauksen piristeeksi laitankin kuvien sijaan pari biisia, joihin olen taalla ollessani ihastunut. Myonnettakoon, etta voisivat olla iloisempiakin, mutta olen loytanyt ne joko hiukan synkempina tai ainakin mietteliaampina hetkina.

http://www.youtube.com/watch?v=GPz5ML_XIQ0&feature=fvst James Taylor - Fire and Rain
http://www.youtube.com/watch?v=bAdWBBOIYm0 Labrinth ft. Emeli Sandé - Beneath Your Beautiful

Ja perjantain kunniaksi yksi menevampi kipale:

http://www.youtube.com/watch?v=4aQDOUbErNg  Olly Murs ft. Flo Rida - Troublemaker

Ps. Halusin jakaa naita itselle tarkeita biiseja, koska kuten osa tietaakin, musiikki ja (usein myos) sen lyriikat ovat minulle hyvin tarkeita. Siitakin huolimatta, etta olen surkea laulaja ja keskinkertaisen nuottikorvan omaava. Jostain syysta viime aikoina olen alkanut kaivata kitaransoittoa taas. Toivon, etta jossain paasisin kohta puoliin virkistamaan muistia ja vetreyttamaan sormia tuon asian parissa.