Look forward 'cause that's where you wanna go

Ei hataa, luvassa ei ole mitaan elamanohjehuttua, vaan vihdoin se surffipostaus. Vaikkakin, tuo otsikkona toimiva surffikurssilla kuultu ohje ei ole hullumpi elamassa ylipaataan. Sita heti rikkoen aloitan uuden vuoden blogipostaukset vilkaisulla marraskuun alkuun. :D

Itse surffaamaan paaseminenkin oli minun kohdallani melkoinen matka. Olin varannut kahden paivan surffikurssin (n. 4h surffausta per paiva & illaksi kotiin). Ensimmaisena paivana loysin itseni kuitenkin 5 paivan surffileirilta ja eri firman vielapa, johtuen pienesta hassusta sekaannuksesta. No ei siina, sain siella jutella ja lounastaa mukavien uusien tuttavuuksien kanssa ja kun leiri oli saatu kayntiin, mina sain kyydin lahimmalle juna-asemalle. Matkalla takaisin Sydneyyn sain ihailla kauniita, meri-, kallio- ja metsamaisemia. Ihan jees reissu loppujen lopuksi.

Mojosurffilla (firma, jolta olin kurssini buukannut) onneksi ymmarsivat tilanteen ja siirsivat varaukseni kahdelle seuraavalla paivalle. No sitten raahauduttuani lahtopaikalle minulle selvisi, etta bussi oli taysi ja lahtenyt ilman minua. Jostain syysta eivat olleet tavoittaneet minua puhelimitse. Keskiviikko oli jo taynna kurssilaisia, joten kurssini siirtyi torstaille & perjantaille. Tassa vaiheessa rupesi hiukan ottamaan pattiin.

Torstaina sitten vihdoin paastiin itse asiaan -rannalle. Siella ensin turvaohjeet, alkulammittelyt, pikaiset kuivaharjoittelut ja ei kun aaltoja pain! Saa oli  (kuten kuvistakin nakyy) melko pilvinen ja satoikin valilla, mutta kastumaanhan me tultiin kuitenkin. Ja niinhan me kastuttiin. Hauskaa oli, kerran tai pari onnistuin seisomaankin surffilaudan paalla. Vaikein osuus oli paasta seisaalleen, sitten oli jo helpompaa pitaa tasapaino. Kovin montaa sormea ei tarvita laskettaessa surffilaudalla seisten viettamiani sekunteja, mutta tarkeintahan oli hauskanpito. Kiva bonus oli lounastauolla bongatut delffiinit, jotka polskivat ohi.

Perjantai koitti, enka malttanut odottaa surffaamista. Asiaa ei yhtaan auttanut, ettei 9.30 nakynyt bussista jalkeakaan, vaikka meidan olisi pitanyt olla sen sisalla matkalla rannalle. Minun lisaksi paikalla oli pari tyttoa. Sara ja Jade. He olivat soittamassa Mojosurffille kun saavuin paikalle. Tytot kertoivat minulle, etta bussi on hajonnut. Parin tunnin paasta sita voisi sitten odottaa saapuvaksi. Eipa tehnyt mieli hurrata kylla siina vaiheessa.

Tehtiin sitten Saran ja Jaden kanssa parhaamme, mita siina tilanteessa voitiin, tutustuttiin ja kahviteltiin. Vahan tankattiin ranskiksiakin kun lounasaika koitti ennen kuin paastiin matkaan. Kun bussi viimein saapui ja paastiin veteen, kaikki oli hyvin ja tuntui jopa odotuksen arvoiselta. Pysyin vahan paremmin pystyssakin. Mojosurff hyvitti turhan odotuksen kaikille antamalla yhden paivan ilmaiset kuvat. Kiitosta viela firmalle joustavuudesta, etta antoivat minulle ekan paivani kuvat ilmaiseksi, silla ekana paivana minusta oli paljon enemman kuvia.

 Tahdon surffata toistekin! :)